sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Ihan villinä, osa 1

Uhoava gnu pyysi muutama kuukausi sitten esittelemään vasta ostetut sukkalankani, joista oli puhetta kahvikupin äärellä. Sain siitä idean, jonka toteutus tosin on viipynyt. Ja viipynyt. Ja vii...no joo.

Neulomisen saralla olen erityisen lahjakas prosessin varshaisvaiheisssa. Olen hillittömän hyvä hamstraamaan lankoja. Minulla on myös vahvoja taipumuksia snobismiin ja se näkyy myös lankaostoksissani. Lankavarastoni on nyt jo sen verran suuri ja kaunis, että hirvittää ajatella mitä tapahtuu sitten kun joskus (toivottavasti) ponnistan köyhyysrajan paremmalle puolelle ja siirryn opinnoista työelämään. Toivottavasti siinä vaiheessa järkeä on enemmän kuin nykyään.
Ja nyt takaisen siihen alussa mainittuun ideaan. Aion esitellä teille kiivaimman lankaintoiluni kohteet. Luvassa on trilogia, joka alkaa osalla "sukkalangat".

Sukkalankaostostelu on oivallinen keino saada käsiinsä pala ylellisyyttä, jossain määrin siedettävään hintaan. Sukat ovat siinä määrin pieniä projekteja, että on helppo uskotella itselleen pystyvänsä käyttämään kaikki ne kauniit kerät, jotka jotenkin vain päätyvät lankakaappiin. Sukille on olemassa läjäpäin erilaisia malleja, joten siitäkään ei tarvitse huolehtia. Parasta sukkalangoissa on silti se, että niitä on saatavilla kaiken maailman kauniissa väreissä, joissa usein on enemmän mielikuvitusta ja uskallusta kuin muihin tarkoituksiin käytettävien lankojen väreissä. Erityisesti edellinen ylistys koskee pienen mittakaavan sukkalankavärjäreitä. Ylelliset sukkulangat ovatkin lankasnobismini huipentuma: lähilankakauppojen valikoimat eivät enää riitä, vaan tilaan sukkavillani/bambuni useimmiten internetistä. Etsy on muuten ihana paikka!

Kauniista ja miellyttävän tuntuisesta sukkalangasta neulominen on arvo sinänsä. Sukkien ei välttämättä tarvitse olla käytännöllisiä tai tarpeellisia. Itse asiassa, jo pelkkä tieto lankavarallisuuteeni kuuluvasta erityisen ihanasta kerästä lämmittää mieltä. Ja ainahan lankakeriä voi katsella ja hypistellä. Ja on se ostaminenkin vaan niin ihanaa, vaikken virallisesti kannatakaan nautinnonhakuista shoppailua.

Tässä muutama näyte lankakaapissani majailevista sukkalangoista:


Araucania Ranco Multi
Ihana värisotku!


Seacoast Handpainted Panda, sävy Acorn
Pehmeä bambusukkalanka, kylläkin varsin lätäköityvä sellainen.


Shibui Knits Sock, sävy Sand
Täydellinen harmaan sävy!

Järkeähän tässä ei juurikaan ole, mutta tunnetta sitäkin enemmän.

5 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

olitpas osuvasti kirjoittanut sukkalankojen ostelusta! :)

iso gnu kirjoitti...

Niin, noinhan se menee... Toivoa sopii vain, ettei laajene tuo ostostelu siirryttyäsi seuraavaan tuloluokkaan. Sanoo hän,joka on pelkää jo etukäteen Uhoavalle siirtyvän lankaperinnön suuruutta.
Luepa mun eka postauksen runo Helena Anhavalta.

iso gnu kirjoitti...

Siis piti sanomani, että eihän noita lankoja voisikaaan jättää mihinkään kaupan hyllyille notkumaan! Niiden kuuluu saada hyvä koti!

uhoava gnu kirjoitti...

No nyt! Tätä postausta onkin odotettu kieli pitkällä! Antamasi maistiaiset ovat tosi herkullisia... Tuo värisotku taitaa olla lempparini.

Maiju kirjoitti...

No juuri näin minäkin olen ajatellut sukista ja sukkalangoista! Arvokkaalta varastolta olen tosin vielä säästynyt, ehkä opiskelujen lopettaminen saa sitten minut aloittamaan hamstraamisen..